Hakijamäärät luoville aloille ovat kasvussa

Hakijatilastot luoville aloille kertovat haastavista pääsykokeista

Luovien alojen hakijamäärät ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta. Tilastot antavat ymmärtää, että hakijoita on hyvin paljon ja vain osa pääsee opiskelemaan unelmiensa ammattiin luoville aloille. Ovatko pääsykokeet oikeasti niin vaativia kuin yleisesti luullaan? Kannattaako hakuprosessiin tilastojen valossa edes ryhtyä?

pääsykoetilastot ja hakijamäärät luoville aloille
Luovien alojen opiskelupaikan saaneiden osuus hakijamääristä (2014)

Taidealojen hakijoista sisään pääsevät vain parhaimmat

Ensisilmäyksellä tilastot eivät lupaa hyvää. Hyväksyttyjen opiskelijoiden prosenttiosuudet ovat pieniä verrattuna hakijamääriin. Esimerkiksi vuonna 2014 luoville aloille haki opiskelemaan yhteensä lähes 6000 hakijaa. Alle tuhat sai paikan. Opiskelupaikkoja ei riitä kaikille ja vain eniten harjoitelleet pääsevät opiskelemaan unelmiensa ammattiin. Luovien alojen hakijamäärät myös kasvavat vuosittain.
hakijatilastot luovalle alalle pääsykokeista
tilastoja hakijamääriästä taidealoille ja luoville aloille
Pääsykokeisiin valmistautuminen on pitkä prosessi ja harjoittelu vie aikaa. Piirustustaitoa pitää hioa ja oman ilmaisun kehittymiseen menee joillakin vuosia. Monet miettivätkin jo hakuprosessiin ryhtyessään, onko itsellä aikaa ja halua tarpeeksi viedä haastava hakuprosessi loppuun.

Teho-Opiston valmennuskurssilaiset pärjäävät hyvin luovien alojen pääsykokeissa

Monet hakevat taidealoille useita kertoja ennen sisäänpääsyä. Opiskelupaikka saattaa napsahtaa vasta toisen tai kolmannen hakukerran jälkeen. Itsekseen harjoittelu on toki ehdottoman tärkeää, mutta luovien alojen ammattilaisten ohjauksessa tulokset nousevat hurjasti ja sisäänpääsy opiskelemaan haluamallesi alalle on varmempaa sekä nopeampaa.
Teho-Opistolla opiskelleista hakijoista merkittävä osa on saanut haluamansa opiskelupaikan luovalle alalle. Esimerkiksi tänä vuonna Aalto-yliopistossa arkkitehtuurin opinnot aloittaneista 38% oli käynyt Teho-Opiston pääsykoevalmennuskurssin. Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin opinnot tänä vuonna ja samoin viime vuonna aloittaneista opiskelijoista jopa 57% oli Teholaisia. Lahden muotoiluinstituutissa sisustusarkkitehtuurin opinnot aloittaneista opiskelijoista 46% oli Teho-Opiston kurssin käyneitä.

Samalla kun luovien alojen  kokonaishakijamäärät ovat olleet kasvussa, Teho-Opiston kurssilaisten läpipääsyprosentit ovat nousseet. Yhä useampi Teholainen pääsee opiskelemaan unelmiensa ammattiin.

Hakuprosessi on pitkä ja vaativa. Usein opiskelijoita helpottaa hakuvaiheessa tieto siitä, että ahkerasti harjoittelemalla ja menetelmiä toistamalla tulokset paranevat huomattavasti. Ohjattu harjoittelu ja oman ilmaisun kehittäminen opettajien kanssa yhdessä tuo varmuutta pääsykokeisiin, vähentää pääsykoestressiä ja helpottaa opiskelupaikan saamista.
Haluatko olla keväällä mukana ohjatussa pääsykokeiden harjoitusryhmässä, jossa on hyvä ja kannustava henki? Ennen kaikkea opit kehittämään kurssilla omaa ilmaisuasi, josta pääsykokeissakin ropisee lisäpisteitä. Kevään pääsykoekursseilla on vielä tilaa; tutustu Teho-opiston valmennuskursseihin tästä.
(Kuvien hakijatilastot ovat vuodelta 2014.)

Paperitekniikkaa ja puutikkuja

Nyt sitä kivaa askartelua mitä olen odottanut! Täällä sakset viuhuu ja kuumaliimapistoolit polttaa sormia.
En päässyt paperitekniikoiden tunnille joten katsoin luennon videoituna netistä. Teho-opistolla on ajateltu kaikki kyllä viimeisen päälle. Jokainen kurssikerta videoidaan etäopiskelijoille ja videomateriaali on käytössä myös meille muille kurssilaisille. Et siis jää mistään paitsi jos tulee päiviä, ettet pääse itse osallistumaan opetukseen. Kurssilla ollessakaan ei tarvitse tehdä mitään muistiinpanoja kun kaikki on aina uudelleen nähtävissä videoilta.
Paperitekniikat on aika tärkeä taito pääsykokeissa joten hieman harmitti, etten päässyt paikanpäälle. Paikanpäällä on aina helppoa kysyä neuvoa. Netti on myös pullollaan erilaisia paperin taitteluohjeita joten ei tässäkään ole kun omasta aktiivisuudesta kyse. Yksi pääsykoetyyppisistä kotitehtävistä oli esimerkiksi suunnitella Haltivuorelle levähdyspaikka. Kaikilla oli kyllä hienoja töitä jälleen kerran, mutta silti jokaisesta työstä kuuli jotain kritiikkiä. Tein tästä oman tulkintani, että rakentelutehtävät ovat todella kovan sarjan kisa myös pääsykokeissa. Jokaista pilkkua kannattaa siis viilata viimeiseen asti.
paperitekniikat
Puutikut tunnilla olin itse paikalla ja siellä kuuluikin joka toiselta huokauksia liimojen kanssa, kun eivät kuivaneet tarpeeksi nopeasti. Itselläni oli mukana kuumaliimapistooli, mutta kuulin että arkkitehtuurin pääsykokeissa tuo kuumaliimapistoolin käyttö ei ole viimevuosina ollut sallittua. Ennakkotehtävissä sitä voi toki käyttää. Vinkkinä, että mitä suurempi kuumaliimapistooli sitä kuumemmaksi se kuumenee ja tällöin ei tule epäsiistejä pitkiä rihmastoja liimatessa. Tuo minun omani oli kaupan halvin ja kaikkea muuta kuin hyvä saadakseen siistiä jälkeä.
kuumaliimapistooli
Harjoittelimme tunnilla pikatehtävän merkeissä pintojen/kuvioiden tekoa tulitikuista. Eipä tuo oma aikaansaannos paljon päätä huimannut, mutta ehkä se tekniikan ja tuntuman harjoittelu oli taas tärkeintä. Ainakin todella hidasta näin pienien tikkujen kanssa, eli jos saa jonkun idean kokeissa mieleen niin ei muuta kun heti tekemään. Nyt toisena kotitehtävänä on suunnitella puretun vesitornin tilalle yhtä korkea näköalatorni grillitikuista. Itselläni on hieno visio kirkkaana mielessäni mutta saa nähdä millainen siitä tulee tai ehdinkö saada sitä valmiiksi ennen torstain kurssikertaa.
Näin jouluihmisenä, jos minulla olisi yksikin ilta ylimääräistä aikaa, tekisin näin joulun alla kuusenkoristeita paperista taittelemalla tai valtavan himmeliä vastaavan koristeen puutikuista saadakseni harjoitusta ja jouluista tunnelmaa kotiin. Mutta nyt jätän joulukoristeideat sikseen ja alan työstää näkötornia.
PS. Haluan sen opiskelupaikan!
 
-Johanna

Piirustustekniikat hanskassa, vai onko?

Piirustustekniikat on käyty nyt läpi, kehitystä on tapahtunut ja olen monen monta oppia viisaampi, mutta parantamisen varaan on aina. Tiedän siis mitä teen vielä joululomalla! Piirrän, maalaan ja vielä vähän piirrän ja maalaan lisää. Aihepiiriin kuului lyijykynä-, puuväri-, akryyli-, akvarelli-, tussi- ja luonnostelutekniikoiden harjoittelu.
Meillä on ollut joka viikko luento yhdestä uudesta piirustustekniikasta ja tunnin päätteeksi olemme saaneet aina kokeilla kyseistä tekniikkaa 30-40 minuuttia kestävien pikatehtävien avulla. Lisäksi saamme joka viikko kaksi pääsykoetyyppistä kotitehtävää. Yhteen työhön saa käyttää maksimissaan kolme tuntia aikaa ihan kuten pääsykokeessa. Tehtävät ovat pääsykokeille tyypilliseen tapaan mitä kummallisimpia ja päässä lyö usein hetken tyhjää luettuaan tehtävänannon. Tähän auttaa luonnostelu suttupaperille. Itse kulutan aivan liikaa aikaa työn suunnitteluun ja lopussa tulee aina kamala kiire. Tätä ajankäyttöä täytyy vielä harjoitella. Pääsykoetilannetta ajatellen saimme keskeneräisen työn viimeistelyyn hyviä vinkkejä jolla minuutissa tekee jo ihmeitä. Jos ei muuta ehdi, niin piirrät nopeat varjot kaikkialle. Itselläni on aina kriteerinä, että koko paperi täytyy saada piirrettyä.
Seuraavalla opetuskerralla on aina kotitehtävien kritiikin aika ja menemme jälleen uuteen aiheeseen luennon johdattamana. Nämä kritiikit ovat olleet erittäin opettavaisia. Opettajat antavat palautetta pöydällä oleville töille ja lopuksi antavat arvosanan ihan kuin oikeat pääsykoearvostelijat. Tällöin saa itse huomata tuleeko se oma idea edes ymmärretyksi, tai pahimmassa tapauksessa näet osaako arvostelija katsoa piirustustasi edes oikein päin. Ja mikä parasta, myös toisten onnistumisista ja epäonnistumisista oppii. Saatuaan omat työt kotona valmiiksi alkaa odottamaan seuraavaa kurssikertaa jo innolla. Omien töiden vieminen arvosteltavaksi on mielestäni aina yhtä mielenkiintoita ja jännittävää.
kritiikki
Olemme käsitelleet myös valojen ja varjojen käytöstä. Todella oleellista, oli sitten piirustustekniikka mikä tahansa. Siihen sopiikin tämä teksti minkä löysin selaillessa arkkitehtuurin kirjoja.
Mario Botta
Tussitekniikat olivat minulle aivan uusi juttu. En ole ikinä pitänyt tusseilla piirtämisestä, kun niistä on jäänyt rumat raidat värittäessä, mutta minullahan on ollut aivan vääränlaiset välineet! Jestas, näillä Copic-merkkisillä tusseillahan saa tehtyä melkein vesivärimaalauksen näköisiä töitä jos enemmän perehtyy tekniikkaan. Näihin tekniikoihin saatiin paljon vinkkejä valmennuskurssilla.
Akryylimaalit on edelleen minun lemppari ja vesivärit inhokki. Vesivärien kanssa läträän aivan liikaa vedellä ja tuntuu, että en osaa tehdä muuta kuin maisemia. Tämäkin kaipaa siis lisää harjoitusta.
 
PS.Haluan sen opiskelupaikan!
-Johanna
 

Harjoitus tekee mestarin

Harjoittelu, harjoittelu ja harjoittelu. Siinä resepti, jolla onnistut oikeastaan missä vain – myös pääsykokeissa.
  1. Synnynnäistä luovuuden lahjaa kannattaa harjoittaa. 

    Luovuus on tapa tehdä ja ajatella, vaikka erheellisesti se usein sekoitetaan lahjakkuuteen. Luovuus ei myöskään ole pelkästään taiteilijoiden tai pienen joukon ominaisuus. Vaikka tuntuu, että et saisi puserrettua itsestäsi irti maailmaa vavahduttavia ideoita, ne ovat kuitenkin sisälläsi – sinun täytyy vain löytää ne. Saavutaankin olennaiseen kysymykseen: Kuinka sitten kaivaa luovuuttaan esille? Erityisesti tilanteissa, joissa luovuus ei synny spontaanisti vaan ulkoapäin pyytäen, voi epätoivo iskeä. Siksi omaa luovuuttaan kannattaa  treenata päivittäin arjessaan: kokeile muun muassa väärällä kädellä maalaamista ja nauramista, jotta avoimesta ja innostuneesta asenteesta tulee lähes automaatio ja tiukan paikan tullen luovat ratkaisutkin tulevat kuin apteekin hyllyltä. Luovuus on turhaan mystifioitu ominaisuus – sitä kun löytyy meiltä kaikilta!

  2. Tekniikkaa ei voi hioa kuin tekemällä. 

    Totta se on. Kyse on motoristen taitojen ja hahmottamisen harjoittamisesta, jota ei voi treenata kuin tarttumalla kynään tai pensseliin. Myös erilaiset piirtämisen ja maalaamisen tekniikat vaativat harjoittelua. Joten vaikka olisit hyvä lyijykynätekniikan kanssa, ota myös muut tekniikat, kuten akvarellityöt ja tussipiirtäminen, haltuun.  Kun oikeat tekniikat ovat hallussa, voit keskittyä itse luomiseen ja ideointiin täysillä. Tutkimusten mukaan harjoitellessa uusi taito takoutuu aivosoluihin.

  3. Vaihtelua treeniin! 

    Kun harjoituksissa on pieniä vaihteluita, tapahtuu uuden omaksuminen nopeammin. Harjoittelustakin saa täyden tehon irti tutkimuksenkin mukaan tekniikkaa vaihtelemalla.  Kokeile siis rohkeasti uutta ja kehityt koko ajan niin teknisesti kuin myös luovalla tasolla.

  4. Motivoi itsesi ennen harjoittelua.

    Psykiatrin erikoislääkärin Ben Furmanin mukaan on viisi askelta motivaatioon: 1) Koet tavoitteen omaksesi, 2) Tavoite on sinulle tärkeä, 3) Uskot saavuttavasi sen, 4) Näet edistyksen ja 5) Olet valmistautunut pettymyksiin ja selviytymään niistä.
    Mieti nämä viisi kohtaa siis kuntoon ja sitouta itsesi harjoitteluun! Sitä kun ei kukaan voi tehdä puolestasi.

Tsemppiä – you can do it! 🙂