KEHITTYMISEN POLKU

Kehittymisen polku

Kehittyminen on vaikeaa huomata itse ja juuri näin allekirjoittaneelle on käynyt omalla kohdalla. Viimeksi kerroin, kuinka nykyään tekemäni työt olisi todennäköisesti sellaisia, joita olisin vuosi sitten katsonut ylöspäin ihailevasti ja pohtinut, että miten tulen koskaan pääsemään tuonne saakka. Kehittyminen vaatii aivan mielettömästi töitä ja aikaa, mutta myös puhtaasti niitä kuuluisia istumalihaksia. Ainakin taidealoilla kehittyminen vaatii lisäksi sen, että ei ajattele töitä liian henkilökohtaisesti ja osaa pohtia niiden hyviä ja huonoja puolia objektiivisesti. Objektiivinen ajattelu on kaikkea muuta kuin helppoa, mutta pakollista kehittymisen kannalta. Itsensä turha soimaaminen on hyödyntöntä, täytyy keskittyä sen sijaan asioihin, joiden kautta oma työjälkesi paranee. 
Ajattelin vielä projektia aloittaessani, että kehittymiselle olisi jokin selkeä resepti, tyylillä “tee joka päivä jotain ja unohda muu elämä, harjoittele mahdollisimman paljon ja muista myäs hieman liikkua”. Vuosi sitten keväällä toteutinkin suurpiirteisesti tuota kaavaa ja toki kehityinkin siinä ajassa hurjan paljon. Myönnän myös, että laskin aivan liikaa matikkaa, sen painoarvo on loppujen lopuksi suhteellisen pieni. Pelkäsin ottaessani nykyistä koulupaikkaa vastaan, että mitä jos opiskelu vie kaiken ajan eikä kehitystä tapahdu enää viime keväästä. Kesti todella kauan ennen kuin näin sitä itse, mutta nyt vanhoja töitäni katsoessa huomaan selkeät erot.  Mun vinkki tähän onkin, että anna itsellesi aikaa kehittyä ja huomata erot!

Ennakkotehtäväni vuosilta 2019 ja 2018
Loppuun näytän omia töitäni, joissa on kummassakin sama tehtävänanto mutta eri vuosi, vasemmalla puolella olevat on viime vuoden töitä ja oikealla tämänvuotiset. Ylemmässä tehtävänantona oli rakentaa taittelemalla ja leikkaamalla A3-paperista tila ja piirtää/maalata tilan sisäpuolelta kuva. Alempi taas on inspiroitumistehtävä jostain nykyajan tunnetusta arkkitehdistä ja kummassakin inspiraationlähteenä oli Snohetta. Itse huomaan kehitystä ihan esitystaidossa, mutta myös tilallisuudessa ja ennenkaikkea ideoinnissa. En voi muuta kuin kiittää Teho-opistoa tästä matkasta, en suinkaan olisi tässä pisteessä ilman. Niin ja nämä viime vuoden työt on siis 2018 loppukeväältä, pahimmat työt 2017 syksyltä on vielä visusti piilossa. Lupaan laittaa parhaimmat palat jakoon ainakin, jos koulupaikka irtoaa! Ihanaa ja motivoivaa uutta viikkoa ♥︎

Pääsykoesimulaatiot

Pääsykoesimulaatiot

Kuten viime postauksessa kerroin, Teho-Opiston Maxikurssi alkaa olla taputeltu. Toissa viikon torstaina koittikin kevään ensimmäinen simulaatio ja vaikka tehtäviä on tullut tehtyä jo niin kauan, jännitin simulaatioita aika yllättävänkin paljon. En ole yleensä kova jännittämään, mutta paineet onnistumisesta näin lähellä pääsykokeita vaikuttavat varmasti fiiliksiin ja omaan rentouteen tarttua tehtävään. Viime torstaina iskin kuitenkin kiinni toiseen ja samalla viimeiseen pääsykoesimulaatioon innokkain ja ei-niin-jännittynein fiiliksin ja oma fiilis oli jopa parempi kuin ensimmäisen simulaation jäljiltä. 
Ensimmäisen simulaatiotehtävän tekeminen sujui ihan hyvin. Osasin arvata jonkinlaista taiteellista tehtävää, mutta tehtävää aloittaessa paljastuikin minulle täysin uusi tehtävätyyppi. Oli vaikeaa lähteä tekemään jotain sellaista, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt ja vieläpä simulaatiossa, missä odotukset onnistumiselle on kovat. Samanlaisia yllätyksiä on aivan varmasti kuitenkin luvassa itse pääsykokeissakin, joten tilanne oli todella hyvää harjoitusta niitä yllätyksiä varten.
Toinen simulaatio sujui jo paremmin, hyvä ja innostunut fiilis auttoi tehtävän luovassa ratkaisussa ja jännityksellä jään odottamaan jälkimmäisen arviointia. Tehtävä keskittyi omiin vahvuusalueisiini, mutta haastavuutta lisäsi se, että tehtävänannossa oli sekä pienoismalli, että maalaus kolmen tunnin aikana! 


Olen treenannut ajankäyttöä nyt niin pitkään, että sen kanssa ei onneksi ole ollut kummempia ongelmia. Vaikeinta on mahdollisen useampiosaisen tehtävän aikatauluttaminen järkevästi ja tietenkin ideointi. Ideoinnin merkitystä on tullut pohdittua viimeiset kaksi vuotta ja edelleen tuntuu, että mitä, jos omat ideat ovatkin tylsiä ja geneerisiä. Toisaalta, mitä enemmän harjoittelee, sitä korkeammaksi myös omat standardit muuttuu tehtävien suhteen. Työt mitä nyt teen, on aika varmasti sellaisia, joita olisin katsonut vuosi sitten vahvasti ihaillen. Jokaisesta työstä oppii jotain ja ahkeruus palkitaan aina jossain kohtaa! Omien töiden arvostaminenkin on vaikeaa, mutta erittäin tärkeää.
Oma fiilis on nyt hyvä ja luottavainen, pääsykoesimulaatiot auttoivat siihen huomattavasti. Onneksi toisen Teho-Opisto-vuoden kruunaa vielä simulaatiokurssi, jota suosittelen erittäin lämpimästi kaikille luoville aloille hakeville. Mieti nyt, kuinka hyvää treeniä on tehdä pääsykokeet ikään kuin kahdesti, oikealla pääsykoeviikolla sinun ei tarvitse jännittää enää turhaan, vaan voit keskittyä itse tekemiseen sen sijaan! Simulaatiokurssilla tehdään 8 eri pääsykoetyyppistä tehtävää, joista saa kritiikin päivän päätteeksi. Kävin jo vuosi sitten kyseisellä kurssilla ja se auttoi aivan ehdottomasti omissa pääsykokeissani. Sainhan opiskelupaikankin jo omalle unelmien alalleni viime keväänä! 

Aikataulu ennen pääsykokeita

Aikataulu ennen pääsykokeita

Huh hei, ihanaa toukokuuta! Kevät on mennyt aivan mieletöntä vauhtia ja nyt opinnot on paketissa tältä vuodelta. Ensimmäinen vuosi rakennusarkkitehtuurin opiskelua on siis takana ja nyt on aika keskittyä pääsykokeisiin. Vajaan parin viikon päästä koittaakin jo matematiikan koe ja kuukausi on enää aikaa piirustus- ja suunnittelukokeisiin. Tässä postauksessa kerron mitä olen suunnitellut tekeväni vielä ennen pääsykokeita!
Nyt, kun aikaa on jäljellä enää niin vähän, alkaa pitkäjänteinen luovuuden ja taiteellisuuden treenaaminen olla takana. Tuntuu hassulta, että reilu 1.5 vuotta pääsykotreenaamista on nyt taputeltu ja enää niin vähän edessä. Vuosi sitten omat fiilikset oli ehkä jopa hieman varmemmat, nyt on niin nöyrä olo kaiken pitkän treenaamisen jälkeen, että toivoo vain käsi sydämmellä pääsevänsä opiskelemaan. 
Loppuaikana täytyy laskea vielä ahkerasti matikkaa sekä hioa lempitekniikoita kuntoon pääsykokeita varten. Vaikka suurin osa työstä on jo tehty ja takanapäin, paljon työtä on tuntuu olevan kaikesta huolimatta vielä edessä. Päivä päivältä tuntuu enemmän, että työtä ei ole koskaan tehnyt tarpeeksi. Tämän alan tekee vaikeaksi juurikin jatkuva kehittyminen, akateemisemmassa oppimisessa osaamisen tasoa on ehkä hieman helpompi mitata, nyt helposti pelkään vain tekeväni samat virheet kuin vuosi sitten. 

Otin haasteeksi piirtää ja/tai maalata joka päivä jotain, myös muutama rästitehtävä on vielä tekemättä Teho-opiston tehtävistä ja ne kuuluvat ehdottomasti loppukevään suunnitelmiin. Aion kerätä paljon ideoita talteen tutkimalla arkkitehtuurilehtiä ja -julkaisuja, sekä luonnostella paljon ja tutkia ympäristöä inspiroitumisen toivossa. Pääsykoesimulaatioitakin on onneksi vielä muutama tiedossa, niitä odotan erityisellä innolla! Simulaatioista saa kerättyä hyvää itsevarmuutta pääsykokeisiin, kun tilanne ja tiukka aikaraja on jo tuttua. 
Vaikka tekemistä on paljon ja kehittymisen jano juuri viimeisille viikoille on suuri, täytyy muistaa huolehtia myös mielestä eikä väsyttää itseään liikaa. Olen huomannut itsestäni, että väsyneenä ideoita ei tule lainkaan ja luovuus on kadoksissa. Pitää siis muistaa levätä paljon ja liikkua sekä syödä hyvin, jotta energiatasot pysyvät hyvänä pääsykokeita varten. Jännitän yllättävän vähän itse pääsykokeita, vaikka elämäni tärkeimmät päivät on pian edessä. Ehkä jännitykseen auttaa, että kerran on jo vetänyt projektin loppuun saakka, sekä yksi opiskelupaikka on jo plakkarissa. Uskon, että rauhallisuus on kuitenkin enemmän positiivinen kuin negatiivinen asia ♥︎

Näillä töillä läpi arkkitehtuurin ennakkotehtävistä

ennakkotehtävät

Teho-Opiston arkkitehtuurin opintoihin hakevat kurssilaiset jatkavat matkaansa kohti unelmiaan! Ennakkotehtävien tulokset julkaistiin ja onnelliset hakijakokelaat jatkavat matkaansa kohti pääsykokeita. Millaisilla töillä arkkitehtuurin ennakot sitten tänä vuonna läpäistiin? 
Kolme Teho-Opiston opiskelijaa esittelee työnsä ja kertoo, millainen prosessi ennakkotehtävät heille oli. Kurkkaa Helmin, Jennin ja Mobyn upeat työt ja inspiroidu lupaavien arkkitehtialkujen luomuksista. Tästä on hyvä jatkaa matematiikan kokeeseen ja siitä edelleen kohti nelipäiväisiä piirustus- ja suunnittelukokeita.

HELMI ANTTILA

Lähdin ennakkotehtävissäni liikkeelle materiaaleista. Söin muroja ja pussi jäi tyhjäksi. Ajattelin, että tämähän voisi olla hauska materiaali tehtäviini. Rupesin vain tekemään ja työstämään pussista pienoismallia ja sen jälkeen siirryin pohtimaan muita kuvia.
Arkkitehtuuri ennakkotehtävät 2019
Yleensä olen piirtänyt tosi kulmikkaita töitä, mutta nyt jostain syystä lähdin ihan erilaisella tekniikalla. Ennakkotehtävissäni yritin miettimään kaikkiin töihin jotain uutta ideaa. Pyrin siihen, ettei niissä olisi ihan perinteinen ajatus, vaan pikemminkin ideaa siitä mitä ilmalaiva, konferenssi tai kaupunki voisi olla.
Sisäkuvaa määritti tietysti pienoismallin muoto ja sen aukot. Hahmottelin pari ideaa ja pohdin mihin suuntaan lähteä. Kaikkein haastavinta oli saada toisessa kuvassa hahmoteltua pienoismallin kaksi palloa paperille. Perspektiivi oli vaikeaa saada näyttämään oikealta. Vasta viimeisenä siirryin kaupunkikuvaan ja pohtimaan siihen kuvakulmaa ja ympäröivää kaupunkia.

Yleensä se oli sellaista ideointia, mitä tein vaikka samalla kun katsoin Netflixiä.

Ennakkotehtävät veivät yllättävän kauan aikaa. Tein melkein päivittäin tunnin tai pari siitä lähtien kun ne julkaistiin. Yleensä se oli sellaista ideointia, mitä tein vaikka samalla kun katsoin Netflixiä. Kivointa koko ennakkotehtävien tekemisessä oli itse pienoismallin rakentelu. Ja hauskaa oli myös huomata se, et kuinka hyvät niistä tuli lopuksi.
Tosi paljon jännitti mikä tuomio omista ennakkotehtävistä tulee. Toisaalta Teholla puhuttiin, että kyllä täältä tyyliin kaikki pääsee jatkoon, niin mieli oli kuitenkin aika luottavainen. Ennakko-kurssilla yhdessä muiden kurssilaisten kanssa käydyt keskustelut luomisen tuskasta ja muusta tsemppasivat ja auttoivat jaksamaan. Myös eri aloille hakevien ennakoita oli tosi kiva nähdä!
Ennen pääsykokeita Tehon kurssit jatkuu ja tällä hetkellä lasken pääosin matikkaa. Lähinnä Tehon tehtäviä teen – et sillä mennään. Hyvillä fiiliksillä oon menossa kohti pääsykokeita ja nyt kun on jo niin paljon saavuttanut, niin on hyvä fiilis jatkaa eteenpäin!
 

JENNI SUUR-INKEROINEN

Kun ennakkotehtävät julkaistiin tutustuin aluksi materiaaleihin ja tutkin miten ne toimii. Eka mä ajattelin tehdä pienoismallin muovipullosta. Leikkasinkin jo suikaleita ja yritin pyörittää suikuraa vai miksikä sitä sanoisi. Eihän siitä tullut sellaista, kuin olisin halunnut. Sit kaivelin vähän lisää kätköjä kotona ja löysin kuplamuovia. Lopulliseen pienoismalliin yhdistin kuplamuoviin vähän muovipulloa, että sain sen pysymään kasasta. Kaikki tapahtui vähän niinkun vahingossa, ilman sen suurempaa suunnittelua. Lopuksi maalasin kuplamuovin vielä valkoiseksi, niin siitä tuli mun mielestä hauskan näköinen ja se miellytti omaa silmää.
Tykkäsin erityisesti rakenteluosuudesta ja sen toteuttamisesta. Suunnittelu vei paljon aikaa, verrattuna itse sen tehtävän tekemiseen. Toki niitä olisi voinut hioa aina vaan paremmaksi ja paremmaksi, mutta jossain vaiheessa oli pakko päättää että nyt tää on valmis!
Arkkitehtuuri ennakkotehtävätSisäkuvassa pyrin yhdistämään sisätilassa olevaa kaarevaa seinää. Tykkään tehdä värillisiä töitä mustalle, joten mulle oli tosi mieluisaa, että tehtävänantona oli luoda työ mustalle paperille. Yritin myös miettiä molempien kuvien värimaailmoja, että olisi yhteydessä toisiinsa ja ennakkotehtävistä syntyisi kokonaisuus.

Teholta oppineena pyrin siihen, ettei työni näytäisi liian tavalliselta.

Kolmannessa työssä itse perspektiivi ei ollut mulle kovin haastava. Ainut mitä kolmannessa tehtävässä pohdin oli lopullinen asettelu. Mun tavoite oli, ettei se olisi perinteinen, vaan että siinä olisi jotain erilaista – mieleenpainuvaa. Tehon kurssilla käytiin läpi monia asioita, joista oli hyötyä tehtävien tekemisessä ja mihin kannattaisi kiinnittää huomiota niin ennakkotehtävissä kuin pääsykokeissakin. Teholta oppineena pyrin siihen, ettei työni näytäisi liian tavalliselta.
Mulle jäi tosi hyvä olo töistä, mutta palautuksen jälkeen parin päivän päästä alkoi tulevat tulokset jännittämään. Onneksi meni läpi ja saan jatkaa kohti pääsykokeita. Nyt käyn matikka-kurssia ja jatkan hyvillä mielin valmistautumista. Vähän jännittää, mutta yritän tsempata ja ajatella mahdollisimman positiivisin mielin. Haen nyt toista kertaa, niin pääsykokeet on sinällään tuttu tilanne. En jännitä sitä itse tilannetta, mutta luultavasti itselleni tyypillisesti alan siellä jännittämään… Oon kuitenkin valmistautunut tosi hyvin ja käynyt syksystä asti Tehon Maxi-kurssia. Siitä on ollut tosi iso apu valmistautumiseen, koska on syntynyt selvä rutiini harjoittelemiseen. Tuntuu, että on saanut riittävän ajan valmistautumiseen ja päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä.

MOBY SIIVONEN

Mulla oli omissa arkkitehtuurin ennakkotehtävissäni ideana hakea luonnonläheisyyttä. Aluksi ideani oli luoda kylkiluita muistuttava aika orgaaninen muoto. Lähdin työstämään sitä ja se jalostui matkan varrella vaihe vaiheelta. Onnistuin pienoismallin kuvauksessa ja tykkäsin tosi paljon omasta ekasta työstäni. Ja oikeastaan mun mielestä tavoitin kaikissa kolmessa työssä sen mitä haettiin. Etenkin tilallisuuteen olin tosi tyytyväinen.
Pienoismallin rakennus oli ehdottomasti kaikkein haastavin osuus. Tuntui aluksi, että kaikkia ideoita oli vaikea lähteä viemään paperilta eteenpäin. Piti vain rakentaa malleja, niin ajatus kasvoi. Aloitin maitopurkeilla ja muilla, mutta kun pohdin pienoismallin koon skaalaamista siirryin muropaketista leikattuihin siivuihin. Idea kehittyi oikeastaan siinä tehdessä. Olihan se toisaalta aika turhauttava, mutta myös opettavainen kokemus, kun joutui tekemään niin monta luonnosta. Mutta olin lopulta tosi tyytyväinen!

Oli tosi paljon etua, kun sai jutella omista töistä muiden kurssilaisten kanssa.

Parasta ennakkotehtäväprosessissa oli vertaistuki mitä sai Teholta. On ollut tosi tärkeää, kun on pystynyt keskustelemaan, kuulemaan kokemuksia ja jännittämään yhdessä. Mulla oli aika itsevarma olo ennakkotehtävistä palautusvaiheessa, eikä tullut kovinkaan isona yllätyksenä että läpi meni, kun olin jutellut muiden kanssa. Oli tosi paljon etua, kun sai jutella omista töistä muiden kurssilaisten kanssa.
Ennen pääsykokeita pyrin tekemään kaikki Tehon kotitehtävät ja valmistautumaan sitä kautta. Kritiikki on ollut valmennuskurssilla kaikkein hyödyllisintä. Kursseilla on käyty läpi asoita, mihin pitää kiinnittää huomiota. Parasta on ollut se, että on päässyt mogaamaan Tehon tehtävissä eikä tarvi mennä enää pääsykokeisiin kokeilemaan. On saanut testata omia ideoita ja saanut kritiikkiä siitä mikä toimii ja mikä ei.
 

TSEMPPIÄ TYTÖILLE JA KAIKILLE MUILLE ENNAKKOTEHTÄVÄT LÄPÄISSEILLE PÄÄSYKOKEISIIN!

 
Mikäli haluat mukaan treenaamaan yhdessä, kuulemaan opettajiemme rakentavat kritiikit omista töistäsi ja valmistautumaan ammattitaitoisessa valmennuksessamme, tutustu kursseihimme!
[mk_button dimension=”flat” size=”large” icon=”mk-moon-arrow-right-5″ url=”https://teho-opisto.fi/midi-valmennuskurssi-arkkitehtuuri-muotoilu-taide/”]TUTUSTU MIDI-KURSSIIN![/mk_button]