Mielipiteitä tarvikelistasta arkkitehtuurin pääsykokeisiin

Veera Villgren, Haaveista todeksi

Arkkitehtuurin pääsykokeiden ensimmäisiin kokeisiin on aikaa enää alle viikko, joten tässä vaiheessa on hyvä tehdä pientä päivitystä, että miten pääsykokeisiin harjoittelu sujuukaan. Kotitehtäviä ja harjoituskokeita olen tehnyt minkä töiltä olen kerennyt ja yrittänyt henkisesti valmistautua tuleviin kokeisiin :D.
Myös pääsykokeisiin tarvittava tarvikelista on postitettu kaikille hakijoille jo viimeviikolla, mutta tänne Berliiniin asti posti ei ole vielä ehtinyt. Sain kuitenkin Tehon sähköpostista jo aika paljon tietoa, mitkä välineet ovat tänä vuonna sallittuja. Kuulakärkikynät ovat yksi mielenkiintoisimmista välineistä tänä vuonna ja vähän pelottaa, kun niillä piirtämistä en itse ainakaan ole aikaisemmin oikeastaan ollenkaan harjoitellut. Tähän saatiin Tehon opeilta ainakin sellaista vinkkiä, että mukaan kannattaa ottaa myös muun värisiä kuulakärkikyniä sen perus sinisen lisäksi.Arkkitehtuurin pääsykoesimulaatio niitit ja paperi
Myös viime vuoden inhokkini eli niitit ovat mukana myös tänä vuonna. Niittaamalla oli ainakin omasta mielestäni viime vuoden pääsykokeissa todella vaikea saada siistiä jälkeä, eli tätä pitää mun vielä ennen pääsykokeita kokeilla ja harjoitella. Yksi mikä myös harmittaa, on värillisten papereiden puuttuminen tarvikelistasta. Värillisellä paperilla saa helposti luotua tunnelmaa ja oman työn erottumaan joukosta. Mutta saa nähdä, ehkä pääsykokeissa päästään käyttämään kuitenkin jossain tehtävässä väripaperia.
Arkkitehtuurin pääsykoesimulaatio niitit ja paperi
Muut välineet tälle vuodelle (ainakin ne mistä tiedän :D) vaikuttivat aika tavalliselta pääsykoemateriaalilta. Akvarellejä, peitevärejä, lyijykyniä ja sivuleikkureita on tullut tämän lukuvuoden aikana sen verran käytettyä, että kyllä niillä taiteilu pitäisi onnistua. Pääsykokeiden tekijät ovat näköjään tänä vuonna myös innostuneet tulitikkuaskeista, mutta tätä onneksi päästiin jo harjoittelemaan ennakkotehtävissä.
Mitä mieltä muut on tämän vuoden tarvikelistasta? Alkaako pääsykokeet jo jännittämään? Itse olen tähän mennessä pysynyt ihmeellisen rauhallisena, mutta enköhän mäkin pienen pääsykoepaniikin vielä ehdi kokea. Onnea kaikille myös ensiviikon matikankokeisiin!
 
Veera

Arkkitehtuuria Berliinissä osa 2

Arkkitehtuurin pääsykokeisiin harjoittelua Berliinissä

Ensimmäisen Arkkitehtuuria Berliinissä blogipostauksen pääset lukemaan tästä. Edellinen postaus keskittyi siis enemmänkin tunnetuihin rakennuksiin ja kiinnostaviin paikkoihin Berliinissä kun taas tässä postauksessa ajattelin kertoa enemmän ihan asuinrakennuksista ja tavallisesta katukuvasta. Ensimmäiseksi on ihan pakko sanoa, että Berliinistä löytyy ihmeellisen vähän ihan uusia rakennuksia ja suurin osa taloista on ”Altbau” -rakennuksia n. 40 -luvulta. Rakennuksia kuitenkin kunnostetaan ja uudistetaan todella paljon ja omien kokemuksieni mukaan paljon rennommin kuin Suomessa.
Arkkitehtuurin pääsykokeisiin harjoittelua Berliinissä
Kokonaisuudeltaankin Berliinin katukuva on paljon rennompi ja sallivampi verrattuna Suomeen. Talot saavat olla väreiltään todella kirkkaita, kun taas suomessa tuntuu näkevän vain aika hillittyjä ja neutraaleita sävyjä. Joittenkin talojen kohdalla on täällä heittäydytty ihan villiksi ja maalattu koko komeus sateenkaaren väreillä tai kokeiltu maalata valokuvamainen teos rakennuksen pintaan. Näistä mulla ei valitettavasti ole omaa kuvamateriaalia, mutta viimeiseksi mainitusta löysin rakennuksesta tehdyn jutun, jonka pääsee lukemaan tästä.
 
Arkkitehtuurin pääsykokeisiin harjoittelua Berliinissä
Väreillä leikkiminen ei ole ainoa tapa tuoda leikkisyyttä rakennuksiin Berliinissä vaan olen myös nähnyt muutamia erilaisia veistoksia, jotka on hauskasti liitetty rakennuksiin. Esimerkkinä kuvassa talon katolla tasapainoilevat ihmiset, tai joessa taistelevat jättiläiset. Erityisesti tuo tasapainoiluveistos on omasta mielestäni hyvä keino tuoda jotain uutta ja jännittävää muuten tylsän laatikkomaiseen rakennukseen. Ja tietysti veistoksen tarkoitus on saada ihmiset hyvälle tuulelle.
Vaikka arkkitehtuuri Suomessa on ihan huippuluokkaa ja maailmallakin arvostettua, olisi kiva välillä Suomessakin nähdä samanlaista arkkitehtuurilla leikittelyä kuin täällä Berliinissä. Ainakin arkkitehtuurin pääsykokeissa on sallittua kehitellä rohkeitakin ideoita, kuten rakennuksen katolla tasapainoilevat ihmiset.
 
Veera
Ps. Edellisessä postauksessa en ollut vielä saanut tietoa Arkkitehtuurin ennakkotehtävien läpipääsystä. Tieto tuli kuitenkin vielä samalla viikolla, eli jatkossa ollaan! 🙂

Varasuunitelma? Läpäisinkö arkkitehtuurin ennakkotehtävät vai en?

Saksan opiskelua ennakkotehtävien jälkeen

Näinä muutamana päivänä mielessäni on pyörinyt paljon kaikenlaista. Mitä jos en pääsekään tänä vuonna opiskelemaan? Osaanko saksaa varmasti tarpeeksi hyvin, että saan läpäistyä yliopistoon vaadittavan saksankokeen? Onko mulla minkäänlaista varasuunnitelmaa, jos mun haaveet arkkitehtuurin opiskelusta ei käykään tänä vuonna toteen?
Nämä mun ajatukset saivat alkunsa siitä, kun en saanutkaan sähköpostia arkkitehtuurin ennakkotehtävien läpäisystä. Huoleni ei aluksi ollut kovin suuri, sillä moni muukaan Tehon kurssilaisista ei sähköpostia ollut saanut. Muut saivat kuitenkin tietää läpipääsystä soittamalla, mutta mulle sellainen ei täältä Berliinistä käsin ole mahdollista, sillä ainakaan omalla liittymälläni ei ulkomaille pysty soittamaan. Sain loppujen lopuksi äitini soittamaan mun puolesta, mutta siinäkin ilmeni jotain ongelmia ja nyt olen jäänyt täysin vailla tietoa, olenko läpäissyt tehtävät vai en.
Saksan opiskelua ennakkotehtävien jälkeen
Eli mitä jos en päässytkään läpi? Onneksi silloin on vielä toinen mahdollisuus eli keskiviikon Saksan TestDaF koe, mutta maailmani ei myöskään romahda, jos en tätä testiä läpäise. Tottakai harmittaa, jos molemmat opiskeluhaaveet jäävät tältä vuodelta tähän, mutta olen omasta mielestäni tehnyt parhaani sekä ennakkotehtävissä, että kielen opiskelussa. Jos se ei riitä, niin sitten vaan ensi vuonna uudestaan!
Varasuunitelmakseni voisin sanoa Berliinin. Jos en pääse syksyllä aloittamaan koulunkäyntiä, niin voin aina jatkaa täällä töitä ja mikä tärkeintä: osallistua seuraavaan kielikokeeseen tai harjoitella seuraavan kevään Suomen pääsykokeisiin. Vaikka tänä vuonna ei tärppäisikään, niin en todellakaan aio luopua toivosta! 🙂 Yritän ajatella positiivisesti, että moni muukaan tuntemani ihminen ei saanut unelmien opiskelupaikkaansa ekalla tai edes tokalla yrittämällä. Ja kuten sanottu, omalta osaltani peli ei ole edes vielä menetetty!
Saksan opiskelua ennakkotehtävien jälkeen
Tällä tekstillä haluan myös sanoa kaikille ennakkotehtävät läpäisseille paljon onnea ja tässä vaiheessa pudonneille parempaa onnea ensi kerralla! Itse olen ottanut yhteyttä hakijapalveluihin, joten enköhän mäkin saa tässä muutaman päivän aikana tietää, miten kävi. Toivotaan parasta!
 
Veera
 

ETÄNÄ OPISKELU TEHO-OPISTOLLA

Etäopiskelua Tampereelta käsin

Muutto Berliiniin on tuonut mulle paljon uusia kokemuksia ja haasteita, mutta se myös tarkoitti Teholla opiskelun kannalta siirtymistä etäkurssille. Tänään ajattelin listata mun kokemuksia etäkurssista, miksi se on omasta mielestäni kannattavaa, ja mikä taas on lähiopetuksessa vähän helpompaa.
Etäkurssia käydään Eliademy nettisivustolla, joka on omien kokemusteni perusteella ollut tosi toimiva ratkaisu. Kaikki luennot kursseilta, töiden kritiikit ja kotitehtävät ladataan sivulle, joten kaikki tarvittava löytyy samoilta sivuilta. Itselläni oli aluksi pieniä vaikeuksia kirjautua Eliademyyn, mutta en ole ainakaan kuullut, että muilla olisi tällaisia ongelmia ollut.
Etäopiskelua Tampereelta käsin

Etäkurssin hyviä puolia:

  • Kaukana asuville etäkurssi on tietenkin ihan huippu juttu. Teho-Opiston kurssit järjestetään Helsingissä, eikä kaikilla kurssille haluavilla ole mahdollisuutta päästä joka viikko paikan päälle. Etänä kaukaa tulevatkin saavat kaikki samat tiedot ja tehtävät, kuin lähikurssilaiset.
  • Valinnan vapaus. Eli se, että saa itse valita koska katsoo luentovideot, tekee tehtävät jne. Kaikilla ei ole käyttää kolmea tuntia viikossa lähikurssiin ja vähän kauempaa paikalle tulevilla myös matkat vievät suhteellisen paljon aikaa. Etäkurssin hyviä puolia on se, että luennoille voi ”osallistua” vaikka aamulla ennen töitä, bussimatkan aikana tai illalla ennen nukkumaanmenoa.
  • Multitasking. Tämä liittyy vähän edelliseen, mutta itse pidän etäkurssissa myös siitä, että luentoja katsoessa voi tehdä myös muita asioita ja säästää siten aikaa. Oman miniläppärini saan kuljetettua mihin vaan ja olenkin katsonut luentoja ruokaa laittaessani, syödessäni ja arkkitehtuurin ennakkotehtäviä tehdessäni. Siitä voi tietysti olla montaa mieltä, kuinka tehokasta multitasking todellisuudessa on, mutta ainakin itselläni se tuntuu toimivan.

Lähikurssin puolesta:

  • Itsekuri. Itselleni on melkoisen vaikeaa itse huolehtia siitä, että teen tehtävät, katson luento- ja kritiikkivideot ajallaan, kun muutakin tehtävää ehkä olisi. Lähikurssille on on helppo joka viikko vain mennä, eikä tarvitse erikseen huolehtia ajankäytöstä.
  • Hyvä yhteishenki. Teholla yhteishenki on tosi kannustava ja varmasti yksi iso syy, miksi Teholaiset menestyvät niin hyvin pääsykokeissa. Kotitehtäviä ja ennakoita tehdään vapaa-ajallakin yhdessä ja somessa kysellään neuvoja ja jaetaan hyviä vinkkejä.
  • Paikan päällä on helpompi kysella opeilta itseä mietityttäviä juttuja, näyttää vanhoja kotitehtäviä jne. Pikatehtävien aikana ja luentovideoiden ulkopuolella saatetaan myös keskustella pääsykokeista tai jakaa hyviä vinkkejä. Näistä tietysti etäkurssilla opiskeleva jää paitsi.

Etäopiskelua Tampereelta käsin
Mulla on ollut hyvä mahdollisuus kokea molempien opiskelutekniikoiden hyvät ja huonot puolet. En voi edelleenkään sanoa, kumpi omasta mielestäni on parempi. Mielestäni se riippuu siitä, miten paljon aikaa kurssille on käytettävissä ja tietysti siitä, missä asuu. Tärkeintä on, että molemmat vaihtoehdot ovat hyviä pääsykokeisiin harjoitteluun ja johtavat varmasti hyviin tuloksiin.
Kuvat Tampereelta, ihanasta kotikaupungistani.

ARKKITEHTUURI BERLIINISSÄ

Berliinin arkkitehtuuri sykähdyttää, kuva Berliinin muurilta

Berliinin arkkitehtuurista saisi varmasti kirjoitettua vaikka kuinka monta postausta. Täältä löytyy paljon vanhoja, upeita rakennuksia, kuten Brandenburgin portti, Berliinin tuomiokirkko, Kaufhaus des Westens ja niin edelleen. Myös kaupunkikuvasta ja asuinrakennuksista saisi jaariteltua monta sivua. Tänään ajattelin kuitenkin keskittyä vähän tähän uudempaan arkkitehtuuriin ja ehkä ei niin tunnettuihin rakennuksiin Berliinissä.
Ihan ehdottomasti oma suosikkini on Holokaustimuistomerkki eli juutalaisten kansanmurhalle omistettu muistomerkki. Se on kuin erikorkuisista betonikuutioista muodostettu jättimäinen labyrintti, jonka ”sisällä” saa vapaasti kävellä ja liikkua. Olen itsekin käynyt kyseisellä muistomerkillä, mutta en silloin tainnut lukea rakennelman historiasta sen enempää.
Nyt sain kuitenkin Wikipedian avulla selville mm. sen, että muistomerkeille epätyypillisesti betonikuutioiden määrällä ja koko rakennelman muotoilulla, ei sinänsä ole minkäänlaista symbolista merkitystä. Muistomerkkiä on myös arvosteltu siitä, että se ei huomioi muita vainon kohteeksi joutuneita ihmisryhmiä kuin juutalaiset.
Berliinin arkkitehtuuri sykähdyttää
Itse pidän muistomerkin sen käytettävyydestä – pienempiä betonipaasia voi käyttää istuimina ja isommat muodostavat korkean labyrintin, jossa viime kesänä muistomerkillä käydessäni lapset leikkivät piilosta. Myös muotoilu miellyttää ainakin omaa silmääni, Teholla sellaista muotokieltä sanottaisiin palikkaleikiksi.
Täytyy myöntää, että seuraavaa rakennusta en ole koskaan edes livenä nähnyt, mutta kiinnostaisi tässä lähiaikoina käydä kurkkaamassa. Berliinin filharmonia konserttirakennuksessa on ihana orgaaninen muotoilu ja kuulemma sisällä super hyvä akustiikka, joten arkkitehti Hans Scharoun on tehnyt hyvää työtä. Konserttisali ei ole mikään aivan uusi, se on valmistunut vuonna 1960. Rakennus on kuitenkin omasta mielestäni tosi kaunis ja inspiroiva, ja sen epäsymmetrinen muotokieli voisi hyvin sopia tämänkin päivän arkkitehtuuriin.
Berliinin arkkitehtuuri sykähdyttää
Loppuun ajattelin mainita vielä kaksi upeaa paikkaa, missä kannattaa käydä, jos joskus tännepäin eksyy. Näistä kumpikaan ei ole oikeastaan rakennus, joten ne ei sinänsä ehkä tähän listaukseen sovi, mutta kummassakin on mielestäni hienosti käytetty jotain vanhaa ja muutettu paikan käyttötarkoitus kokonaan. Ensimmäinen on vähän tunnetumpi Eastside gallery, joka on 1,3 kilometrin pätkä Berliinin muuria, joka toimii tällä hetkellä maailman suurimpana ulkoilmagalleriana. Muuri on siis täytetty eri taiteilijoide muuriin maalaamin teoksin.
Toisessa paikassa vierailin viime kesänä ja se on Tempelhofin vanhasta lentoasemasta tehty puisto. Vanhalle lentokentälle ei ole kuitenkaan käytännössä tehty mitään, eli alueen ruohokentät ja kiitoradat ovat ihmisten vapaassa käytössä. Puisto on siis täydellinen skeittailuun, pyörällä ajeluun tai vaikka leijojen lennättämiseen ja kuulemma siellä välillä järjestetään myös konsertteja. Todellakin suosittelen vierailemaan!

Vinkkejä kieltenopiskeluun

Paras tapa oppia uutta kieltä on hakeutua tilanteisiin, jossa sitä pääsee puhumaan paljon

Monilla ulkomaille opiskelemaan hakijoilla tulee tänä keväänä olemaan kielikoe edessä ja niin myöskin mulla. Britteihin ja muualle englanninkieliseen opetukseen hakevilla tämä on yleensä IELTS tai TOEFL -testi, tänne Saksaan taas testi nimeltä TestDaF. Koska Saksassa ja muistaakseni myöskin ainakin Skotlannissa kokeeseen on vielä aikaa, niin ajattelin nyt kertoa vähän vinkkejä ja omia kokemuksia, mitkä mua on kielikokeeseen harjoittelussa auttaneet. Enemmän tietoa testeistä ja kokeen rakenteesta, ajankohdasta yms. löytyy linkkien takaa :).
Ensiksi täytyy sanoa, että kumpaakaan mun lähes sujuvista vieraista kielistä (englanti ja saksa) en tosiaankaan oppinut puhumaan koulussa. Englantia opin puhumaan matkustaessani ja viimeistään au pair vuotenani Australiassa, saksaa taas olen vasta hiljattain alkanut puhumaan poikaystäväni kanssa. Mielestäni koulussa keskitytään kieltenopiskelussa vähän liikaa kielioppiin ja liian vähän siihen olennaiseen, eli noh, puhumiseen. Ei keskustelun aikana tule paljoa miettineeksi, että mikäköhän artikkeli tähän sanaan kuului, eikä kukaan ole koskaan nauranut vaikka välillä sekoitankin saksan verbien aikamuodot. Lisäksi, ainakin kuulemani perusteella, ylhäällä mainituissa testeissä ei niinkään keskitytä kielioppiin vaan siihen, miten hyvin ymmärtää lukemaansa ja kuulemaansa tai tuottaa tekstiä ja puhetta.

Paras tapa oppia uutta kieltä on hakeutua tilanteisiin, jossa sitä pääsee puhumaan paljon
Mielestäni paras keino kielen oppimiseen onkin itsensä ympäröiminen kyseisellä kielellä. Ihan musiikin kuuntelu, elokuvien katsominen, tällä kielellä puhuminen ja viestittely auttavat jo varmasti. Paras tilanne on asua maassa, jossa tätä kieltä puhutaan esimerkiksi au pairina tai kesätyöntekijänä, mutta myös suomessa voi ympäröidä itsensä vieraalla kielellä. Monissa kaupungeissa järjestetään kielikahvilailtoja, jolloin on mahdollista mennä kahvilaan juttelemaan uusille ihmisille eri kielellä tai netistä voi löytää chattikaverin ulkomailta. Ja parastahan tällaisessa kieliharjoittelussa on se, että se ei tunnu opiskelulta, vaan on oikeasti hauskaa.
Paras tapa oppia uutta kieltä on hakeutua tilanteisiin, jossa sitä pääsee puhumaan paljon
Tietysti on hyvä myös tutustuttaa itsensä tulevaan kokeeseen ja tehdä vaikka pari kuuntelu- tai kirjoitustehtävää, ja silmäillä läpi myös puhe- ja luetunymmärtämistehtävät. Itselläni tärkeimmät ovat juuri nuo kaksi ensimmäistä, sillä kuullunymmärtämisessä pitää lukemani mukaan olla aika nopea (aikaa vastauksiin on annettu tosi vähän) ja kirjoitustehtävä on nyt muuten vaan vähän hankala, koska itse en ainakaan ole mielipidetekstejä saksaksi kirjoittanut. Puhetehtävään tunnen harjoittelevani joka päivä töissä ja keskustellessani poikaystäväni tai saksalaisten kavereitteni kanssa. Luetunymmärtäminen oli taas aina itselleni helpoin tehtävä jo ylioppilaskokeessa, sillä siinä saa rauhassa lukea tekstin läpi ja usein hankalatkin sanat ymmärtää asiayhteydestä.
Tässä nyt siis joitain vinkkejä, jotka on itseäni kielten opettelussa auttanut, toivottavasti tästä on hyötyä muillekin. 🙂 Kivaa uutta viikkoa kaikille!

Mafy-netti

Arkkitehtuurin matematiikan kokeisiin harjoittelu

En ole koskaan oikein pitänyt matematiikasta. En edes tiedä miksi, olen kuitenkin aina ollut siinä suhteellisen hyvä, mutta jostain syystä matikantunnit oli koulussakin mulle niitä tylsimpiä. Nyt olen kuitenkin joutunut palaamaan takaisin koulun penkille suorittamaan Tehon matikankurssia itseopiskeluna.
Arkkitehtuurin valintakokeiden yksi osa on Matematiikan koe. Koe perustuu lukion pitkän matematiikan oppimäärään, mutta vain lyhyen matematiikan lukeneet (kuten minä) voivat myös kokeeseen osallistua. Itse valmistauduin viime vuonna kokeeseen kolmella yksityistuntikerralla joista yksi kerta taisi olla kolmen tunnin mittainen. Olin siis tätä ennen juuri palannut Australiasta, joten enempää tunteja en valitettavasti voinut silloin ottaa. Tällä määrällä pääsin kuitenkin juuri ja juuri kokeesta läpi, mikä oli itseasiassa itsellenikin aika iso yllätys ottaen huomioon, että olin sitä ennen opiskellut matikkaa puolitoista vuotta sitten! 😀 Yksityistunnit toimivat siis ihan ok, mutta jäi paljon tuurista kiinni, että kokeista pääsin läpi.
Arkkitehtuurin matematiikan kokeisiin harjoittelu
Tänä vuonna päätin nyt siis osallistua ihan oikeasti tähän Arkkitehtuurimatematiikan kokeeseen tähtäävälle kurssille, jossa opetetaan juuri ne asiat, mitkä kokeessa pitää osata. Tehtäviä kurssille tehdään Mafynetissä tabletin avulla. Aluksi on mahdollista valita kolmesta eri tasovaihtoehdosta, eli haluaako aloittaa ihan perusasioista vai tuntuuko, että matikka sujuu jo ihan luontevasti. Ohjelmaan saa itse valita tavoitepäivämäärän, kun haluaa olla valmis harjoittelun kanssa. Itse halusin aloittaa ihan yläastematematiikalla, koska noh, lukiosta on mulla jo pari vuotta aikaa ja silloinkin luin vain lyhyttä matematiikkaa. Tavoitepäivämääräksi valitsin tietenkin koetta edeltävän päivän.
Arkkitehtuurin matematiikan kokeisiin harjoittelu
Mafynetti on mulla toiminut opiskelumateriaalina oikein hyvin. Ennen tehtäviä katsottavat opetusvideot ovat selkeitä, eli itsenäisesti opiskelevakin ymmärtää. Olen itse nyt vasta tehnyt näitä yläastetehtäviä, mutta paljon asioita on jo palautunut mieleen. Mahtavaa on myös, että tabletin saa mukaan lähes minne vaan ja olenkin tehnyt matikantehtäviä jo laivassa ja autossa matkalla tänne, ja täällä meidän uudessa asunnossa kaiken muuttokaaoksen keskellä. Ja vaikka nyt sanoinkin aluksi, että en ole koskaan oikein matikasta innostunut, niin vanhojen laskukaavojen muisteleminen onkin ollut nyt yllättävän hauskaa! Olen aika varma, että näillä opeilla pitäisi kokeen mennä oikein hyvin :).

MIKSI JUURI ARKKITEHTUURI?

Miksi arkkitehtuuri alana kiinnostaa?

Tämän kiireen ja muutosten täytteisen viikon jälkeen oli yllättävän tyhjä pää ja vaikea keksiä jotain mistä kirjoittaa. Päätin siis inspiroitua muiden teksteistä ja googlettelin vähän aikeena löytää arkkitehtuurista ja mieluiten arkkitehtuurin OPISKELUSTA kertovia blogeja. Etsintä onneksi tuotti tulosta, joten – ti tti di dii – päätin tänään kertoa tämän postauksen inspiroimana vähän omista syistä valita juuri arkkitehtuuri. Kyseinen postaus on enemmänkin arkkitehtuurin hakuvaiheista, mutta sivuaa vähän tätä munkin aihetta.
Miksi arkkitehtuuri alana kiinnostaa?
Lukiosta päästyäni tiesin lähinnä, että haluan tehdä jotain edes vähän taiteeseen viittaavaa. Olin kiinnostunut myös psykologiasta ja opettajaksi opiskelusta, mutta ihan suoraan sanottuna mua ei pääsykokeisiin lukeminen innostanut ollenkaan. Noihin aikoihin oli lehdet täynnä juttuja graafisesta suunnittelusta ja se kuulosti kiinnostavalta: Paljon vaihtoehtoja mitä tehdä, paljon käsillä tekemistä ja ehkä parempi mahdollisuus työllistyä kuin vaikka taiteilijalla. Hain siis ympäri Suomen eri kouluihin graafiseen suunnitteluun ja tein ennakkotehtävät jotenkuten. Googlettelin muiden hakijoiden blogeja ja kuvia heidän ennakkotehtävistään ja tiesin jo siinä vaiheessa, etten luultavasti tulisi pääsemään sisään. Niin kuin sitten kävikin.
Miksi arkkitehtuuri alana kiinnostaa?
 
Muistan, että jo lukion alussa äitini ehdotti, että hakisin lukemaan arkkitehtuuria. Muistaakseni vastasin siihen jotain että ”No ei mua mitkään talot kiinnosta!” :D. Kuitenkin, kun mun haaveet graafisen suunnittelun opiskelusta ei toteutuneetkaan, yritin etsiä jonkun toisen vaihtoehdon. Olisin tietenkin voinut hakea uudestaan graafiseen suunnitteluun, mutta sain myös lukea juttuja, että sillä alalla voi olla vaikea työllistyä. Loppujen lopuksi siis halusin alalle, jolla on mahdollisuus työllistyä ja jossa saa tehdä jotain taiteeseen ja muotoiluun viittaavaa ja arkkitehtuuri tuntui vastaavan näihin molempiin kriteereihin aika hyvin.
Ollessani Au pairina Australiassa sain myös nähdä millaista arkkitehdin työ käytännössä on, sillä hostäitini siellä oli arkkitehti. Se vain vahvisti päätöstään hakea opiskelemaan ja nykyään en osaa kuvitella mitään muuta, mitä todella haluaisin opiskella. Eihän sitä koskaan tiedä, mutta ainakin täällä hetkellä tuntuu, että arkkitehtuuri on oikea vaihtoehto minulle.
Siinä siis miksi haluaisin arkkitehtuuria opiskella. Onko teillä tarinoita miten löysitte oman alan tai unelmaa minne haluaisitte opiskelemaan? Olisi mahtavaa kuulla!

Luonnostelua ja ideointia

Luonnostelua ja ideointia kevään 2016 arkkitehtuurin ennakkotehtäviä varten - ötökkäravintola

Tänään meinasi iskeä pieni paniikin poikanen, kun tajusin, että ennakkotehtävien deadline lähestyy, enkä ole vieläkään tehnyt edes kunnon suunnittelua tai luonnoksia. Tuntuu, että mulla on ollut niin kiire muuttojuttujen, töiden ja Tehon kotitehtävien kanssa, että aika helmikuun alusta on kulunut ihan hujauksessa. Nyt kuitenkin päätin tarttua kynään ja vihkoon ja laittaa muutamia ajatuksia ylös.
Luonnostelua ja ideointia kevään 2016 arkkitehtuurin ennakkotehtäviä varten - ötökkäravintola
Pyörittelin mielessäni paria eri muotoa omaan hyönteisravintolaani (joka on siis tämän vuoden Arkkitehtuurin ennakkotehtävien aihe), enkä vieläkään ole ihan tyytyväinen tähän viimeisimpään ratkaisuun. Tulitikkuaskejakaan en ole saanut aikaiseksi ostaa vielä, mutta kunhan saan ne hankittua niin suunnittelustakin tulee varmasti helpompaa. Askit ovat materiaalina kuitenkin ainakin itselleni vähän tuntemattomampi (samoin kuin viime vuonna sokeripalat…) joten tuntuu turvallisemmalta aloittaa ihan kokeilemalla, että millaisia rakennelmia niistä on edes mahdollista tehdä. Kuten luonnoksista näkyy, niin jotenkin eniten olisin taipumassa kennomaiseen muotoon, mutta saa nähdä onnistuuko miten käytännössä!
Kun pääsin tänään luonnostelun makuun, niin päätin samalla myös vähän ideoida tehtävään kuuluvaa mielikuvitushyönteistä. Googlettelin vähän erilaisia hyönteisiä, jos niistä saisi jonkinlaisia ideoita ja luonnostelin tuollaisen koppakuoriaisen ja sudenkorennon risteytyksen :D. Ei ehkä mikään maailman omaperäisin idea, mutta tätäkin onneksi ehtii vielä hioa… Jotenkin hankalaa keksiä ihan kokonaan uusi laji ja varsinkin hyönteisen nimi ”viisisiipinen pohjolanyöviilettäjä” tuottaa mulle päänvaivaa. Onneksi missään tehtävässä nuo ötökät ei kuitenkaan ole ihan pääosassa. Muuten ötököiden piirteleminen oli kyllä hauskaa puuhaa, sellaista pientä piiperrystä.
Luonnostelua ja ideointia kevään 2016 arkkitehtuurin ennakkotehtäviä varten - ötökkäravintola
Ajatukset muista tehtävistä ovat edelleen suht. positiiviset. Ainoastaan harmittaa, että tehtävä 3 (Piirrä kuva, jossa on hyönteisravintola, jonka sisällä olevat valot hohtavat houkuttelevasti elokuisessa yössä) pitää toteuttaa mustavalkoisena! Jotenkin omasta mielestäni tunnelmaa olisi saanut kuvattua paljon paremmin värillisessä työssä ja itselläni oli suunnitelmana toteuttaa työ vesivärein, kunnes tajusin lukea tehtävänannon uudemman kerran. Nyt arvon vähän, että millä tekniikalla tekisin nuo kaksi piirrustustehtävää, mutta luultavasti päädyn jonkinlaiseen sekatekniikkaan. Saapa nähdä! 🙂
Ihanaa viikonloppua kaikille!

Uutisia

Muutto berliiniin!

Kaikki tuntuu olevan tällä hetkellä sen verran hyvällä mallilla, että ajattelin nyt ilmoittaa asiasta täällä bloginkin puolella. Oon tästä suunnitelmasta jo jonkin verran puhunut tai ainakin vihjaillut, mutta nyt se on ihan virallista… Me nimittäin muutetaan muutaman viikon päästä Berliiniin!
Kuten jo sanoin, oonkin jo puhunut aika paljonkin siitä, että haluaisin ensi vuonna opiskella Saksassa ja mieluiten Berliinistä. Tästä meidän ajatus lähtikin. Mun pitäisi joka tapauksessa opetella enemmän saksaa kesään mennessä ja mikä olisikaan sen parempi tapa opetella kieli, kuin asua ja tehdä töitä kyseisessä maassa. Sain paljon inspiraatiota lähtöön myös tästä postauksesta, jossa todetaan, että saksan kielen saa kyllä korotettua B1 tasolta sille vaaditulle C1 tasolle, jos vaan puhuu, kuuntelee ja kirjoittaa saksaa lähes koko ajan.
Muutto berliiniin!
Saksassahan koulu tosiaan alkaa vähän myöhemmin kuin suomessa, vasta lokakuussa. Haku taas on heinäkuussa, joten ennen sitä mulla on onneksi hyvin aikaa opetella saksaa ja käydä siinä välissä myös tekemässä arkkitehtuurin kokeet myös Suomessa. Ennen lokakuuta ja (toivottavasti) opiskelujen aloittamista aion tehdä töitä.
Teho-Opiston valmennuskurssia voin myös Saksaan muutosta huolimatta jatkaa, mikä on mielestäni ihan huippua. Etäkurssilla opiskellaan lähinnä videoiden avulla ja myös kotitehtävien arvostelu hoituu netin kautta. Tästä kirjoitan vielä lisää myöhemmin, kun etänä opiskelu on ajankohtaisempaa. Samoin tulevasta matikankurssista haluaisin vielä tehdä postauksen, sekin nimittäin hoituu etänä.
Muutto berliiniin!
Muuta ei tässä kai voi enää sanoa, kuin että olen super innoissani muutosta ja fiilikset on tällä hetkellä ihan mahtavat!:) Tottakai myös jännittää, kun vieläkin on moni asia ihan auki, mutta luotan siihen, että kaikki tulee menemään ihan hyvin. Ja eihän Berliini kuitenkaan niin kaukana ole, ettei sieltä pääsisi kotona käymään! Enkä usko, että kavereita ja perhettä ehtii tulla niin ikävä… Kaikki ovat nimittäin jo nyt vuorotellen varaamassa lentoja, että pääsevät meillä käymään!